Sunitan viljelyohjeet

  #Sunita, Lajikeuutiset, Luokittelemattomat, Viljelyohjeet

Sunita on aikainen ja kirkaskuorinen pääsadon lajike, joka soveltuu niin pesuperunaksi kuin kuorintaan. Sunitan viljely on yksinkertaista. Huomionarvoisin hetki on keväällä idätyksen ja istutuksen aikaan. Sunitan itämislepo on melko syvä, ja mukulaluku usein alle 10. Siksi esi-idätys on Sunitalle eduksi, ja tiheä istutus tuottaa parhaan lopputuloksen.

Sunitan taudinkestävyydet

Ruvenkestävyys: 8
Maltokaarivirus: 8
Lehtirutto: 6
Lehtipolte: 6

Sunitan ruvenkestävyys on melko vahva. Kaikkein karkeimmilla mailla tai pH:n noustessa yli kuuden alkaa ruven riski kuitenkin nousta. Ruvenherkästä lajikkeesta ei ole kysymys, vaan normaalit hyvät perunamaat soveltuvat ongelmitta myös Sunitalle.

Maltokaariviruksen suhteen tilanne on samankaltainen kuin ruvenkin: Kaikkein ongelmallisimmille lohkoille on hyvä valita vielä Sunitaakin kestävämpiä lajikkeita, esimerkiksi Jessica, Challenger tai Noblesse, mutta normaalissa ja keskikovassakin tautipaineessa Sunita kestää hyvin ilman oireita.

Lehtiruttoa ja lehtipoltetta vastaan Sunitan kestävyydet ovat keskinkertaiset.

Sen sijaan perunaseittiä vastaan Sunita on osoittautunut erityisen vahvaksi. Seitinkestävyys antaa satovarmuutta ja parantaa mukuloiden laatua heikommilla, vanhoilla perunamailla.

Sunitan viljeyohjeet vaihe vaiheelta

Lohkovalinta
  • Sunita on melko ruvenkestävä lajike. Rupea muodostuu hieman herkemmin kuin esimerkiksi Colomban tai Noblessen mukuloihin, mutta se on selvästi esimerkiksi Annabelleä kestävämpi. Kuten aina perunaa viljeltäessä, kuivalla lohkolla pH on turvallisinta olla 6.0 tai happamampi, mutta omilla maillaan voi käyttää omaa kokemustaan ja arvioida tilanne.
  • Kastelu mukulanmuodostuksen alkuvaiheessa ehkäisee rupitartunnan tehokkaasti korkeammankin pH:n mailla, jos kasteluun on mahdollisuus. Myöhemmin kastelu ei enää hyödytä ruventorjunnan näkökulmasta. Toki muutoin kastelu on eduksi.
  • Sunitan maltokaariviruksen kestävyys on parempi kuin melko hyvin kestävällä Colomballa, mutta heikompi kuin Noblessella tai erittäin kestävillä Challengerillä ja Jessicalla.
  • Pahoin saastuneilla lohkoilla Sunita saattaa näyttää maltokaariviruksen oireita. Se oireilee usein epämääräisemmin tummemman keltaisin malto-oirein, ei niinkään ”oppikirjamaisin” ruskein kaarin.
  • Maalajien suhteen Sunita vaikuttaa olevan laajasti sopeutuva. Juuristo ei ole erityisen tuuhea ja voimakas, kuten esimerkiksi Noblessella tai Challengerillä.
Lannoitus
  • Sunitan itämislepo on melko voimakas. Jotta taimettuminen olisi mahdollisimman nopeaa, on starttifosforin käyttö Sunitalle suositeltavaa.
  • Typpilannoitus on hyvä olla hieman tavallista korkeampi, esimerkiksi 10 % keskimääräistä korkeampi. Nyrkkisääntöinä 50 kg/ha multavalle maalle ja 60 kg/ha vähämultaiselle.
  • Huomaa, että vähämultainen hietamaakin voi pitää sisällään suhteellisen korkean määrän liukenevää typpeä. Nyrkkisääntöjen sijaan viljelijän oma kokemus omien lohkojen käyttäytymisestä on usein avain hyvään lopputulokseen.
  • Erityisiä herkkyyksiä hivenaineiden puutoksille ei ole Sunitalla havaittu. Puutosten paikkaus maa-analyysin perusteella on aina suositeltavaa.
Idätys ja istutus
  • Sunitan itämislepo on melko syvä. Se ei herkästi idä varastoinnissa, ja ennen istutusta lämpökäsittely on paikallaan. Normaali 1 – 2 viikon viritysidätys on riittävä. Se nopeuttaa kasvuunlähtöä entisestään.
  • Sunitalla on taipumusta niin sanottuun pääidun dominanssiin, jolloin vain yksi tai kaksi itua lähtee versomaan siemenperunasta.
  • Sunitan mukulaluku on melko matala, keskimäärin 8 – 12. Koska sillä on myös taipumus kasvattaa kookasta perunaa, on tiheä istutus ehdottomasti suositeltavaa.
Pieni siemen 30 – 40 mm 20 cm
Iso siemen 40 – 55 mm 24 cm
Rikkaruiskutus ja rutontorjunta
  • Sunita on herkkä Senkorin aiheuttamille vioituksille. Ruiskutusta taimettumisen jälkeen on vältettävä. Ennen taimettumistakin vain pienillä annoksilla.
  • Sunita on melko arka lehtirutolle. Normaali, riittävän ajoissa aloitettu rutontorjuntaohjelma on antaa kuitenkin riittävän suojan.
  • Myös lehtipoltetta vastaan Sunita on melko arka. Aikaisena lajikkeena oireiden merkitys on vähäinen, mutta jos lohkolla on aiempina vuosina esiintynyt runsaasti lehtipoltetta, on ruiskutusohjelmaan hyvä sisällyttää aineita, joilla on tehoa myös lehtipoltteeseen, tai jopa suunnitella lohkolle erillinen lehtipoltteen torjuntaohjelma.
Kasvukauden työt
  • Kastelu mukulanmuodostuksen aikaan ehkäisee perunarupea.
  • Sunita on melko kestävä lajike Y-virusta vastaan. Siemenlisäysten perkaaminen ei yleensä ole tarpeen.
  • Mahdolliset Y-virustartunnan saaneet kasvit erottuvat kasvustossa suhteellisen helposti.
Varrenhävitys ja nosto
  • Varrenhävitys tavalliseen tapaan. Hento varsisto ei vaadi erityistä huomiointia.
  • Maavarret irtoavat mukuloista normaalisti.
  • Sunitan kuori kiinnittyy melko nopeasti nostokuntoon. Nosto onnistuu useimmiten normaaliin tapaan.
  • Sunita kestää kovempaakin käsittelyä ilman mustelmoitumista.
Alkukuivatus ja varastointi
  • Sunitan varastosäilyvyys on erittäin hyvä. Mahdollisimman nopea alkukuivatus on toki perunalle aina eduksi.
  • Sunitan itämislepo ei ole herkkä murtumaan. Mahdollisimman tasainen lämpötila läpi varastointikauden pitää itämisen hyvin kurissa.
  • Sunitan sokeritasot ovat melko matalat, eikä makeutumista juuri esiinny kevättä kohti eikä ylivuotisenakaan.

Ota yhteyttä

Jätä viesti meille, otamme yhteyttä mahdollisimman pian.

Not readable? Change text. captcha txt