Paassilta: Perunat ensin tasalämpöisiksi, sitten sopivan lämpöiseen tuuletukseen

  Kysymykset ja vastaukset, Perunanviljely

Imatralla 27.3.2013

Jokainen, joka on joskus sormeillut kylmää tuoppia kuumana kesäpäivänä, tietää mitä on kondenssivesi. Kun lämpimässä ilmassa höyrynä leijuva kosteus kohtaa kylmän pinnan, se jäähtyy ja tiivistyy vedeksi.

Ilmiö on tuttu. Tuttua on myös se, että vettä kondensoituu eli tiivistyy varastoinnissa perunoiden pinnalle. Vedestä aiheutuu harmaahilseen, erilajisten kuivamätien ja märkämätien, känsäruven ja herra ties minkä lisääntymistä. Harvemmin kuulee puhuttavan siitä, missä tilanteissa vettä tarkalleen ottaen tiivistyy perunoihin. Vielä harvemmin kuulee neuvottavan, miten se voidaan käytännössä estää.

Alkuviikosta kuulin tällaista puhetta. Olin nimittäin Hollannissa HZPC:n Euroopan siementuotannon vuosikokouksessa, jossa muun ohjelman lomassa kuuntelimme kolmituntisen luennon perunan varastoinnista. Luennon piti Harry Goos, pitkän linjan perunamies, joka on urallaan Tolsman riveissä nähnyt perunan varastointia läpi vuosikymmenten ja ympäri maapallon. Nyttemmin eläkkeelle jääneenäkin Goos kulkee yhä ahkerasti jakamassa osaamistaan yhä uusille kuulijoille.

Goos esiintyy kuin Juhani Tamminen konsanaan. Kädet levällään, silmät terävinä, ja häiritsevän kovalla äänellä. Mutta toisin kuin Tammisella, Goosilla joka sana on kovaa asiaa.

Meillähän perunoita vasta istutetaan, mutta sallittakoon jo tässä vaiheessa kautta nopea ennakoiva vilkaisu loppukesään ja tulevaan nostokauteen. Goos otti nimittäin istunnon aikana kantaa myös suomalaiseen perunantuotantoon, ja nosti esille nostokauden aikaisen perunan alkukuivatuksen. Hän tiesi suomalaisten viljelijöiden tekevän nostokiireiden puristuksessa vuodesta toiseen kaksi kohtalokasta virhettä.

Kirjoitan virheet tähän julki. Lukijana voit itse arvioida, onko Goos oikeassa vai väärässä. Kumpikin virhe liittyy lämpimän ilman käyttäytymiseen kylmillä pinnoilla.

Goosin mukaan suomalaisten perunanviljelijöiden pahin virhe on se, että nostamme (usein pakon sanelemana) varhain kylminä syysaamuina kylmiä perunoita suoraan varastoon. Muutamaa tuntia myöhemmin nostamme samaan varastoon muutamaa astetta lämpimämpiä perunoita, ja iltapäivällä jo selvästi lämmenneitä perunoita.

Lopputuloksena varastossa on siistit rivit laatikoita, joista osassa on seitsenasteista perunaa, osassa kymmenasteista perunaa ja kolmansissa laatikoissa viisitoista-asteista perunaa. Noin niin kuin esimerkiksi. Kun sitten yritämme puhaltaa näitä keskenään erilämpöisiä perunoita kuiviksi, tulemme itse asiassa kastelleeksi osan perunoista. Nimittäin ne aamulla nostetut kylmät perunat.

Ulkoa sisään puhallettava ilma on yleensä näitä varhain aamulla nostettuja perunoita lämpimämpää, jolloin lämpimän ilman mukana varastoon työntyvä kosteus tiivistyy kylmien perunoiden pinnalle, ja jättää perunat entistä märemmiksi. Alkukuivatus muuttuu näiden laatikoiden osalta alkukasteluksi, ja talven mittaan nämä laatikot ovat vaarassa lähteä mätänemään.

Kosteus

Ratkaisuja tähän ensimmäiseen ongelmaan on kaksi eli valittavaksi asti. Voimme aloittaa nostamisen paria-kolmea tuntia myöhemmin, jolloin perunat ovat ehtineet lämmetä. Tai voimme nostaa jo varhain aamulla, mutta jättää aamuiset perunat pihalle lämpenemään iltapäivän saakka, ja ajaa ne vasta sitten varastoon. Kumpaankaan vaihtoehtoon ei ensi ajattelulla ole aikaa. Lisätyö tässä vaiheessa saattaa kuitenkin säästää moninkertaisen määrän aikaa ja rahaa myöhemmässä vaiheessa.

Sitten se toinen virhe. Myös se tehdään alkukuivatuksessa. Se on liian kylmän ilman puhaltaminen vastanostettuihin perunoihin. Suhteellinen ilmankosteus vastanostetun perunalaatikon sisällä on yleensä suhteellisen kosteat sata prosenttia. Etenkin yöaikaan puhallamme näihin täydellisen kosteisiin laatikoihin ilmaa, joka on kylmempää kuin perunat, joiden lomitse ilma virtaa. Kylmä ilma jäähdyttää laatikoissa olevat perunat, varsinkin lähinnä kanavaa olevat. Kun perunat jäähtyvät liiaksi, alkaa seuraavassa hetkessä kostuminen, joka jo edellä kuvattiin.

Ratkaisu tähän ongelmaan on Goosin mukaan puhallusilman lämmittäminen. Ilma tulee lämmittää samanlämpöiseksi perunoiden kanssa, esimerkiksi 14-asteiseksi. Silloin kosteus ei tiivisty perunoiden pinnalle. Vaikka syksy olisi jo pidemmällä ja varastoa olisi jo alettava jäähdyttämään, tulee ilma silti lämmittää, mutta jättää hiukan perunoita viileämmäksi. Eroa saa olla enintään kaksi astetta, jotta kosteus ei ala tiivistyä vedeksi. Juju on ensinnä siinä, että lämmitetty ilma pystyy sitomaan itseensä enemmän kosteutta kuin kylmä ilma. Mutta vielä tärkeämpi juju on siinä, että lämmin ilma ei jäähdytä perunoiden lomassa olevaa kosteutta eikä tiivistä sitä perunoiden pinnalle. Sen sijaan sopivaksi lämmitetty ilma kuljettaa kosteuden mukanaan pois laatikoista ja ulos varastosta. Perunat kuivuvat nopeasti, ja myös säilyvät kuivina.

Tein istunnon jälkimainingeissa nopean gallupin eri maiden edustajien keskuudessa. Hollannissa arviolta jopa puolet perunanviljelijöistä käyttää lämpöpuhaltimia alkukuivatuksessa. Ranskassa niitä ei käytä juuri kukaan. Ei liioin Englannissa eikä Skotlannissa. Myös Skotlannissa nostetaan syysaamuisin kylmää perunaa varastoon, kuten Suomessa. Skotlanti on jo vuosikymmenten takaa tunnettu märkämätäongelmistaan.

Hyvällä alkukuivatuksella annetaan perunoille mahdollisuudet selvitä talven varastoinnista hengissä. Alkukuivatuksesta eteenpäinhän meillä Suomessa on etulyöntiasema muihin maihin nähden, sillä viileää ilmaa on yleensä tarjolla läpi talven. Pystymme pitämään perunat tasaisessa lämpötilassa koko varastokauden ajan. Sen ansiosta veden tiivistymistä perunoiden pinnalle ei pääse enää myöhemmässä kovin herkästi tapahtumaan, toisin kuin monessa lämpimämmässä maassa.

Syksyllä kunnolla kuiviksi saadut perunat eivät vaadi yhtä kovaa puhallusta kuin syksyllä kosteiksi jääneet perunat. Haihtuminen vähenee, rahaa säästyy.

Hoitamalla alkukuivatuksen huolellisesti olemme siis lopputalven kuivilla. Istutetaan nyt kuitenkin perunat ensin. Nostellaan ja kuivatellaan sitten syksymmällä.

Ota yhteyttä

Jätä viesti meille, otamme yhteyttä mahdollisimman pian.

Not readable? Change text. captcha txt